Museossa lasten kanssa 1

Viikko sitten lauantaina, kun isä ja keskimmäinen poika olivat pelireissussa, lähdin kahden nuorimman pojan kanssa museokierrokselle, jos nyt kahdessa museossa käyntiä voi kutsua kierrokseksi. Joka tapauksessa niissä oli juuri sopivasti yhdelle päivälle.

 

Poikien vaatteet:

  • Parkatakit Polarn o. Pyret
  • Tuubihuivi neulomani
  • Talvilätsä korvaläpillä HTC Mini
  • Hanskat Thinsulate
  • Nilkkurit Timberland
  • Villasukat mummin neulomat
  • Reppu Zara Kids
  • Koira Maileg
  • Beiget neuleet Zara Kids
  • Ruutukauluspaidat Lingon&Blåbär
  • Sammarit Zara Kids

Näin tämän repun varmaankin jollain instatilillä viime syksynä. Ajattelin heti, että tämä voisi olla tosi hyvä ”kaupunkireppu” pojille. Tilasin sen Zaran nettikaupasta ja yllätyin positiivisesti. Reppu sekä näyttää että tuntuu hyvältä ja on juuri sopivan kokoinen tällaiselle päiväretkelle. Värikään tuskin voisi olla parempi, ainakaan jos minulta kysytään 😉 

Reppuun on helppo pakata eväät ja muu tarpeellinen, koska repun etuosan saa kokonaan auki.

Kuten olette varmasti jo huomanneet, riittää kaupunkihousuiksi helposti yhdet tai kahdet housut, joihin eri yläosia yhdistelemällä saa erilaisia kokonaisuuksia. Nämä sammarit ovat tämän kahden blogin olemassaolokuukauden ajan esiintyneet jo useammassakin eri postauksessa. Olenkin varta vasten hankkinut ne tälle syksy/talvisesongille. Ensi vuonna ne ovat jo pienet, joten miksi niitä ei nyt käytettäisi mahdollisimman usein? Neuleetkin ovat vilahtaneet jo aiemmin. Niillä  on muutenkin jo toinen käyttäjä perheen sisällä. Ruutupaidat puolestaan ovat olleet käytössä jo vanhimmilla pojilla, joten niillä vasta ikää ja käyttökertoja löytyykin. Lätsät on myös useamman vuoden takaa.

Aloitimme museokierroksemme Pohjanmaan museosta. Olemme käyneet siellä monta kertaa aikaisemminkin, mutta koska luonto ja eläimet kiehtovat lapsia, he toivovat sinne aina innoissaan uudelleen ja uudelleen.

Museon yläkerrassa oli Heikki Willamon luontokuvanäyttely. Aidot ja juuri siksi paljon kertovat kuvat näyttelyteksteineen kiehtoivat kovasti poikia. 

Seuraavaksi oli vuorossa ekaluokkalaisen lempikerros eli museon kellari, josta löytyy Terranova. Siellä on nähtävillä mm. hyönteisiä sekä täytettyjä lintuja ja nisäkkäitä. Pojat tutkivat jokaisen hyönteisvitriinin hyvin tarkkaan ja kysymyksiä sekä ihmeteltävää riitti. Lapsi, joka on kiinnostunut luonnosta, imee uutta tietoa kuin pesusieni ja kaiken lisäksi muistaa myös aiemmin kuulemansa ja lukemansa. Meidän perheessä on pari innokasta Avara luonto
-ohjelman katsojaa. 

Kuinkas sitten kävikään? Terranovassa alkoi kuulua hieman liikaa pelottavia luonnon ääniä. Vielä kun sattui juuri jonkun voimakkaan äänen kohdalla näkemään vitriinissä suden terävine hampaineen, kävivät pelko ja jännitys liian suuriksi.  

Se pelottava susi ei ollut tämä kuvassa näkyvä. Tähän huoneeseen emme kuopuksen kanssa edes ehtineet, mutta reipas ekaluokkalainen kävi ottamassa sieltä kuvia eläimistä. Hän myös yritti rauhallisesti ja ystävällisesti kertoa veljelleen, ettei siellä ole mitään pelättävää, mutta tällä kertaa siitä ei ollut apua. Pikkuveli on käynyt museossa vauvasta asti monet kerrat, muttei ole aiemmin pelännyt. No, nyt olemme katselleet koko viikon hänen omasta toiveestaan noita veljen ottamia kuvia ja todenneet, etteivät eläimet ole yhtään pelottavia, ainoastaan ne äänet saivat säikähtämään. Olemmekin sopineet, että menemme pian uudelle käynnille samaan tuttuun museoon.

Kellarista siirryimme takaisin ensimmäiseen kerrokseen ja ”aarrehuoneeseen”. Aarteista kiinnostunut nelivuotiaskin rohkaistui tutkimaan ”kultarahoja”.

 





Ritari varusteineen keskellä ”aarrehuonetta” oli ehdottomasti erittäin mielenkiintoinen!

Oma suosikkinäyttelyni — joka kertoo kotikaupunkimme elämästä satojen vuosien takaa — jäi tällä kertaa uuden jännityksen ja ”pikajuoksun” takia kokonaan kuvaamatta.

Museossa vierähtää helposti aikaa parikin tuntia ja se on mitä parasta puuhaa vaikkapa kunnon pakkaspäivänä. Museo on auki päivittäin tiistaista sunnuntaihin ja kaikki alle 18-vuotiaat pääsevät sinne ilmaiseksi, joten kynnys museokäynneille ei ole  korkea.

Ennen seuraavaan museoon siirtymistä, pojat saivat esittää kahvilatoiveen.

Mukavaa lauantaipäivää!

Seuraavassa postauksessa mennään sitten sinne toiseen museoon.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *