Joulukuun kolmastoista: Tähtipoikien talossa

Ensimmäiset orastavat ajatukset Tähtipoikien talosta saivat alkunsa tästä Elsa Beskowin kortista syksyllä  ja jouluna 2009, kun meidän kolmas poikamme syntyi. Vaikka perheessämme ei vietetäkään Lucian päivää, niin se on ollut tärkeä juhla poikien päiväkodeissa ja koulussa. 

Tämän kortin nähdessäni, näin heti silmissäni oman tähtipoikajononi, joskaan en silloin osannut edes unelmoida, että jono saisi vielä kasvaa.

Samana vuonna löysin tämän Sian luciakulkueen, joka on siitä joulusta saakka saanut koristaa pianonpäällistä.
Jos katsotte hahmoja hieman tarkemmin, huomaatte useamman uudelleen liimatun pään ja yhden tähdenkin. En tiedä, miten juuri tämä koriste on saanut osakseen näin monta vahinkoa. Olen tainnut itsekin kerran yhden hahmon  pudottaa. Jos löydätte näitä vielä jostakin, niin lupaattehan vinkata!

Sain kuin sainkin tähtipoikani riviin, kuten olin tuon kortin pohjalta visioinut.

Kuva: Foto Airaksinen. Vuosi 2016.
Tähtipoikien asu ja asusteet KappAhlista.

Samoihin aikoihin tähtikuvioita alkoi ilmestyä poikien vaatteisiin (toki myös tyttöjen) ja ihastuin siihen tosi paljon. Koin, että ensimmäistä kertaa pojat saivat jonkin muunkin “symbolin” kuin autot ja supersankarit. Muistan silloin ajatelleeni, etten taatusti ikinä kyllästy tähtiin!

Eräänä päivänä bloginperustamisajatusta jälleen pohtiessani hoksasin, että verkko-osoitteeksi kirjoitettuna tähtipoikien talo muuttuu TAHTIpoikien taloksi. Silloin blogin nimi ikään kuin sinetöityi. Musiikilla on ollut perheessämme aina tärkeä rooli muunmuassa lasten harrastusten suhteen. Noihin aikoihin myös meidän neljäs poikamme innostui kovasti paukuttamaan leikkirumpuja ja tahtipuikkoa heilutti milloin kukakin, toisinaan useampi yhtä aikaa.

Tämän tähtipojan ensimmäisenä jouluna — pian neljä vuotta sitten — sain mieheltäni joululahjaksi verkko-osoitteen “tahtipoikientalossa.fi”. 

Tähtipoikien talossa asustaa äiti ja isä sekä viisi poikasta. Esikoinen on 18-vuotias luokiolainen, numero kakkonen 15-vuotias ysiluokkalainen, keskiveli on yhdeksänvuotias kolmasluokkalainen, numero nelonen seitsemänvuotias ekaluokkalainen ja hännänhuippuna päiväkotilainen eli kuopus neljä vee.

Vaikka minä tätä blogia kirjoitankin, on taustalla koko perheen tuki ja osallistuminen. Ilman sitä en olisi tähän ryhtynyt. Pikkupojat tykkäävät aidosti puuhailla ja olla kuvattavana. Isommat jakavat mielellään kommenttejaan ja ajatuksiaan. Mies puolestaan auttaa teknisessä puolessa.

Lucian päivän kunniaksi haluan lopuksi jakaa teille linkin Stjärngossarnas visaan. Vaikka Lucian laulu onkin kaunis, on jakamastani kappaleesta omien poikien esitysten myötä tullut minulle tärkeä. Tätä kuunnellessa en voi olla herkistymättä.

Tämän myötä haluan toivottaa teille kaikille hyvää Lucian ja tähtipoikien päivää!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *