Toisinaan ideat tarvitsevat hieman pidemmän ajan kypsyäkseen ja sitten ne sopivalla hetkellä — jota et etukäteen tiennyt — löytävät toteutuksen.
Ollaan jo useampana jouluna puhuttu pikkupoikien kanssa, että olisi kiva tehdä peuroille oma pieni talvimaa olohuoneen pöydälle. Sen voisi laittaa esille joulua odotellessa ja se voisi ilahduttaa siinä vielä joulun jälkeenkin, sydäntalven yli.
Pari kolme vuotta sitten kotiimme ilmestyi joulu- ja talvikoristeiksi peuroja, sellaisia joilla on pehmeä turkki. Niitä ilmestyi myös muutamaan tyynynpäälliseen. Valkoinen ja ruskean eri sävyt väreinä ovat kovasti mieleeni ja siksikin ne istuivat meille hyvin.
Eräänä marraskuun iltana, muun kuskauskeikan yhteydessä, poikkesimme alakoululaisten kanssa ihan ex tempore Halpa-Hallissa. Olin kuullut, että siellä myytiin yksiä kivoja jouluvaloja ja mentiin niitä katsomaan.
Ensin löytyi paketillinen pieniä koristekuusia. Samalla hetkellä pojat löysivät tekolunta ja kysyivät, voisimmeko ostaa sitä. Silloin muistin meidän bambimaan! Kiiruhdimme katsomaan kaupan lyhtyvalikoimaa ja miten ihmeellistä olikaan, kun sieltä löytyi täysin visiotani vastaava lyhty!
Kotiin päästyämme pojat kiiruhtivat hakemaan leikkihuoneen eläinlaatikosta Schleichin peuraperheen. Sen jälkeen he laittoivat lyhtyyn tekolunta, kuuset ja peurat. Pieni valonauhakin saattaisi olla kiva lumen seassa.
Pikkuveli seisoi pitkään valmiin bambimaan vieressä ja katseli sitä hyvin tarkasti jokaisesta kuvakulmasta.
Näissä kuvissa peurojen talvimaa on kuvattu terassilla.
En ole koskaan käynyt — paitsi haaveissani — New Yorkissa. Näin tämän kirjan eräässä blogissa ja jokin siinä viehätti. Kirja on pääasiassa reseptikirja, mutta itse iloitsen enemmän muista kuvista, joita löytyy jonkin verran ruokakuvien lisäksi.
Tämä kirja pääsee joulukirjojeni joukkoon, täysin erilaisena kuin muut kokoelman kirjat.
Mukavaa lauantaita! Meillä on tänään kolmella pojalla koulupäivä ja minulla työpäivä. Kuopus saa nauttia sillä aikaa isän jakamattomasta huomiosta.