Viikko sitten sunnuntaina meidän pihassa näytti tältä. Sen jälkeen on tullut vielä lisää lunta ja pakkasta. Hyvä niin! Vaikka talvi ei kuulukaan lempivuodenaikoihini, niin silloin kun on sen vuoro, on kaikkein parasta, että on oikea talvi kaikkine talven iloineen. Kyllähän se vaan tosiasia on, että lapsilla on ulkona paljon enemmän puuhaa tällaisessa lumimaisemassa kuin tammikuussa, jolloin ruoho näkyy ja kaikkialla on vaan synkkää ja harmaata. Sellainenkin tammikuu (ja talvi) on koettu. Talvi on meidän ekaluokkalaisen — jääkarhufanin — lempivuodenaika.
Kyseisenä sunnuntaina kuopus oli jo parantunut flunssastaan. Sen sijaan isommat pikkupojat joutuivat pysymään sisällä flunssaansa parannellen.
Meillä on kaksi potkukelkkaa. Tämä isompi, aikuisen kokoa oleva, punainen kelkka on edesmenneen paappani vanha. Aina sitä käyttäessämme puhumme isopaapasta ja iloitsemme, että saamme yhä käyttää kelkkaa. Se on erityisen hyvä aikuisen selälle, koska kelkka on riittävän iso. Toinen kelkkamme on lasten kokoa ja sillä puolestaan lasten on helppo potkutella itse. Molemmat ovat kovassa käytössä jokaisena lumisena talvena. Niillä on kiva viilettää kadun mäkeä alas (ellei sitä ole hiekoitettu) tai sitten omassa pihassa ajoväylää päästä päähän. Lapset keksivät mitä erikoisempia tapoja käyttää kelkkaa ja kehittää uusia leikkejä sen ympärille.
Kelkkailun jälkeen kaivettiin esille sukset. Esikoinen on saanut nämä sukset, monot ja sauvat lahjaksi kummeiltaan noin 15 vuotta sitten. Kuopus on siis suksien viides käyttäjä eli hyvin ovat kestäneet!
Meillä on vielä yhdet näitä suksia pienemmät sukset, joten kaikki ovat olleet ensimmäisen kerran suksilla kaksivuotiaana. Huomattiin sauvoja käsiin laittaessa, että sauvat kuuluivatkin niihin pienempiin suksiin, joten tällä kertaa hiihdeltiin liian lyhyillä sauvoilla. Meillä pojat ovat etenkin kotioloissa tykänneet hiihtää ihan ilmankin sauvoja, erityisesti jääkarhufani. Hän hiihti viime talvena mummolassa pitkän metsäreitinkin kokonaan ilman sauvoja. Silloin pääsee kuulemma paljon lujempaa!
Kauniit lumihiutaleet laskeutuivat pallopipolle.
Hiihtohetken jälkeen oli vuorossa lumen auraaminen. Tällä kertaa aurausvälineenä ei ollutkaan Plaston kuorma-auto kera auran, vaan papan nikkaroima vanhanaikainen puuaura. Nämä aurat pappa on tehnyt jo silloin, kun isot pojat olivat pieniä ja nyt ne ilahduttavat pikkupoikiamme (tai ovat jo ilahduttaneet useamman vuoden ajan).
Näettekö miten hyvä aurausjälki?!
Lopuksi vielä hieman nykyaikaisemmat lumenluontivälineet käyttöön. Aina yhtä mukavaa talvipuuhaa.
Nauttikaamme näistä upeista talvipäivistä!
Kuopuksen vaatteet: Hanskat ja haalari Reima. Merinovillainen “pallopipo” Polarn o. Pyret. Ruskea tuubihuivi Novitan Kelo-langasta tekemäni. Talvisaappaat Kavatin.
Minulla on päässäni neulomani Klompelompen aikuisten Klompe-myssy. Lankana Dropsin Babymerino vaalea beige (väri 23). Huivi on Beck Söndergaardin.