Välikausivaatteet osa 5: kaupunkitakit

Trenssit jäivät ainakin toistaiseksi hankkimatta, joten tänä keväänä mennään näillä useamman vuoden takaisilla tummansinisillä Mini Rodinin Pico-takeilla. Näissähän ei ole mitään vikaa, jotenkin vain mieli olisi kaivannut täksi kevääksi hieman vaaleampaa. Lisäksi Pico-takeista löytyy koot vain kahdelle nuorimmalle. Tässä kuvassa näkyvä kuopuksen Pico on kokoa 104/110cm.

En toki pane yhtään pahakseni tuota kauniin ruskeaa nahkaista pandamerkkiä, jonka ympärille voi rakentaa konjakinruskean asustemaailman La Coquetan kengistä puhumattakaan. 

Mini Rodinin ruskea merinovillapipo sopii hyvin tämän takin kanssa etenkin hieman viileämmillä säillä.

Toinen pipovaihtoehto on tämä Zaran keskiruskea puuvillapipo.

Säiden lämmetessä takin kanssa käy hyvin tämä Zaran lätsä, sen meinasin jo ihan unohtaa koko lätsän olemassaolon.

Talvella en löytänyt konjakinruskeaa merinovillalankaa, mutta nyt kun kaipasin pojille ohuempia tuubihuiveja kevääseen, niin onnisti. Löysin juuri oikean väristä puuvillalankaa! Hieman kyllä suhtauduin aiempien kokemusten pohjalta skeptisesti puuvillalangasta neulomiseen (mielestäni sopii paremmin virkkaamiseen), mutta onneksi sain yllättyä positiivisesti.

Päätin tehdä ihan yksinkertaisen version tuubihuivista, koska olin melko varma, että siitä tulee kokeiluversio. Vaikutti kuitenkin toimivalta, joten tällaisia olisi tarkoitus neuloa vielä muutama lisää.

Vai mitä mieltä olette?

Lankana käytin norjalaisen Sandnes Garnin 100% puuvillalankaa nimeltään Mandarin Petit. Tämän laadukkaan langan saa pestä 60 asteessa. Puuvilla ei jousta samoin kuin villa ja siksi epäilin materiaalin toimivuutta tuubihuivina. Päätin neuloa ainaoikeinneuletta hieman suositeltua isommalla puikkokoolla. Suositus oli numero kolmosen puikot, mutta käytin nelosia. 

Loin ensin puikoille 45 silmukkaa ja neuloin ainaoikeinneuletta. Pituuden testasin niin, että pujotin neuloksen lapsen pään läpi kaulaan eli sen pitää onnistua, mutta samalla olla melko justmitta, ettei huivista tule liian löysä. Neulos, vaikka onkin puuvilla, joustaa kuitenkin jonkin verran. Sopivan pituuden löydettyäni vain päättelin silmukat ja ompelin neuloksen alkureunan kiinni sen yläreunaan saadakseni siitä ympyrän eli tuubihuivin.

Pico-takin ja tuubihuivin sovituspäivä oli lämmin, mutta takapihan lumikerros kuitenkin vielä kertoo yöpakkasista ja kylmästä maasta. Huivi on mitoitettu yhdeksänvuotiaalle, joten on hieman liian väljä tässä seitsemänvuotiaan kaulassa.

Seitsemänvuotiaan tummansininen Pico-takki on isoveljensä vanha ja kokoa 128/134cm.

Ekaluokkalaisella on yllään Mini Rodinin merinovillapipo tai Zaran puuvillapipo, neulomani tuubihuivi, Kivatin puuvillasormikkaat, Mini Rodinin Pico-parkatakki, La Coquetan nahkakengät ja Polarn och Pyretin farkut.

Isoveljen kengät ovat Crocsin tennarit ja takki on Polarn och Pyretin, muut vaatteet ja asusteet ovat samojen merkkien kuin pikkuveljelläkin.

Kolmasluokkalaiselle olisi vielä riittänyt Pico-takeista isoin koko eli 140/146cm, mutta meillä ei sitä ollut. Sen sijaan olin ostanut juuri noita olemassa olevia Pico-takkeja ajatellen POPin kesäalesta samalla värimaailmalla varustetun bombertakin koossa 152cm. 

Takin toisessa hihassa on yksityiskohtana pieni tasku kultaisella vetoketjulla.

Tässä on vielä hieman yksityiskohtaisempia kuvia bomberista. Kultaisten vetoketjujen lisäksi siitä löytyy myös kultainen vuori. Takki on mielestäni näin jälkikäteen ajateltuna jopa kivempi kuin ostohetkellä. Arvoin silloin pitkään koon 146cm ja 152cm välillä, mutta onneksi lopulta päädyin tähän isompaan. Hyvällä tuurilla tämä bomber ja pikkupoikien Picot sopivat kaikille seuraavat vielä ensi vuonnakin.

Muistatteko vielä tämän ihana Zaran “kaupunkirepun”? 

Tällaisilla kaupunkitakeilla siis mennään tänä keväänä. Valikoimista löytyy vielä kestosuosikit eli klassikkotikkitakit sekä ohuempia kesäisempään menoon tarkoitettuja vaihtoehtoja. Katsotaan saanko tehtyä niistä vielä myöhemmin omat postauksensa. 

Tämän siirtymäkauden ajan pojat ovat jo muutaman vuoden käyttäneet aiemmissa välikausivaatepostauksissa esillä olleita POPin ja Ticketin kevytunttiksia. Huomaan, että niiden käyttöönoton jälkeen tikkitakit ovat jääneet vähemmälle käytölle. Käyttävätkö teidän lapsenne tikkitakkeja?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *