Nyt on ainakin tällä erää viimeisen vaatehuonepostauksen vuoro.
Alkaakohan teitä jo kyllästyttää sama aihe?
Shortsilaatikoiden yläpuolella on ensin kaksi hyllyä, joissa säilytämme elokuvia. Kuten kuvan alakulmasta näkyy, meillä on vielä käytössä myös vanha kunnon videonauhuri 😉 Elokuvien jälkeen on vuorossa hieman isompi hyllyväli. Päätimme aluksi pitää sen juuri tällaisena isompana ja vasta tarvittaessa lisätä siihen vaikkapa hyllyjä. Tähän asti olemme olleet tyytyväisiä tähän ratkaisuun eli muutokselle ei ainakaan vielä ole ollut tarvetta.
Hyllyn yläosassa on kaksi ulospäintyöntyvää tankoa, jotka venyvät vielä tuosta perusmitasta puolet lisää eli vaatehuoneen käytävän puolelle. Tangoilla säilytän joitakin “rennompia” omia laukkujani, kuten kesäkasseja ja tuota ruskeaa “viikonloppulaukkuani”. Tankojen päädyt ovat osoittautuneet mainioksi säilytyspaikaksi olkihatuille. Tangoilla tapaa roikkua myös ylimääräisiä lastenhenkareita. Tykkään, että niitä on aina tarvittaessa käden ulottuvilla.
Petteri Kaniini ystävineen saa myös asua tässä vaatehuoneessa. Peltirasia, jossa Petterin äiti pukee Petterille jälleen kerran uutta nuttua, on mielestäni tosi ihana ja monikäyttöinen. Rasian kansi on toiselta pitkältä sivulta kiinni saranoilla, joten kansi jää paikoilleen, kun sen avaa. Olen ostanut rasian reilu vuosi sitten Ombrellinosta.
Peltinen lounassalkku kätkee sisälleen muutamat juhlasukat ja olkaimet.
Nämä rasiat ovat puolestaan kuopuksen nokkamukien pakkauksia. En todellakaan säästä kaikkia mahdollisia pakkausrasioita, mutta näille löytyi mielestäni hyvä käyttötarkoitus. Läpinäkyvät sivut ovat erittäin toimiva lisä säilytyksessä, koska niistä näkee heti sisällön eikä tarvitse avata kaikkia rasioita erikseen. Näihin Petteri-laatikoihin mahtuu juuri sopivasti kolmet POPin olkaimet niiden omissa pakkausrasioissaan (pysyvät niissä paremmin siististi eivätkä pääse sotkeutumaan toisiinsa).
Petterin nuttu on päässyt tässä linnunpelättimeksi, kuten sadussakin. Olen neulonut tämän villatakin kuopukselle vauvavuonna enkä ole vielä malttanut pakata sitä pois. Tämä koruteline tarjosi sille hauskan säilytyspaikan ja on samalla muistona kuopuksen yksivuotissyntymäpäivistä Petteri Kaniini
-teemalla.
Olen todellakin kulkenut Petteri Kaniini -fanisilmät auki kaikkialla Suomessa liikkuessani. Tämän hieman jo kulmistaan kärsineen ison kartonkikortin löysin muistaakseni Porvoon Riimikosta. Mielestäni se sopii hauskasti juurikin tänne vaatehuoneeseen.
Löydöistäni huolimatta, Suomesta löytyy yhä harmillisen vähän Petteri Kaniini
-tuotteita ja odotankin kovasti, että pääsisin jonain päivänä Lontooseen ihastelemaan valikoimia. Toiveissa olisi löytää erityisesti posliiniastioita, alkaen kananmunakupeista.
Belle & Boo kuuluu myös suosikkeihini. Se olisi toinen takuuvarma kohde Lontoossa. Tarjolla on ehkä hieman enemmän “tyttöjen juttuja”, mutta onneksi löytyy myös kivoja poika-aiheisia kuvia. Tämäkin on mielestäni oikein passeli kuva juuri vaatehuoneeseen. Se pilkistää seinältä henkareiden takaa.
Ei ole varmasti jäänyt epäselväksi, että olen jonkun sortin rasia- ja salkkufani. Paitsi lastenhuoneessa, niin myös tällaisessa “walk in closetissa” ne pääsevät hyvin oikeuksiinsa ja erityisesti niitä pystyy siellä hyödyntämään loistavasti. Lisäksi ne ilahduttavat vaatehuoneessa kävijää 🙂
Tämä Name Itin lahjarasia on kuin tehty pikkupoikien juhlarusettien säilytykseen, kuten tuo soittorasiankin laatikko. Rasiat pitävät pölyt loitolla, mutta läpinäkyvä kansiosa helpottaa oikean rusetin löytämistä.
Salkut ja hatturasiat ovat paitsi suloisia ja pitävät pölyt loitolla, niin mahduttavat myös sisäänsä paljon pikkutavaroita.
Suurin salkku kätkee sisälleen solmioita ja olkaimia. Koska näitä asusteita ei tarvita päivittäin, viikoittain eikä edes kuukausittain, ei niiden tarvitsekaan olla helposti saatavilla. Kuitenkin silloin kun niitä tarvitaan, on niiden löytäminen helppoa, koska niillä on tietty erillinen säilytyspaikka.
Valtaosan meidän pahvisalkuista ja -hatturasioista olen ostanut tamperelaisesta Miraakkelista. Meillä on niitä käytössä myös kuistilla (eteisessä) asusteille, kuten pipoille, lätsille ja huiveille sekä lastenhuoneissa pienille leluille, tarvikkeille ja askarteluille.
Salkkujen, hatturasioiden ja pakkauslaatikoiden lisäksi hyviä ja myös ulkonäöllisesti kivoja säilytysvaihtoehtoja ovat lastenvaateliikkeistä saadut lahjakassit ja -laatikot. Nämä Jacadin versiot pitävät kärkisijoja ainakin värinsä puolesta. Aiemmin jo kerroinkin, miten lahjalaatikot kätkevät sisäänsä ja silkkipapereiden suojiin pellavaiset juhlalätsät. La Coquetan kangaspusseista olen kertonut muunmuassa tässä postauksessa.
Pikkupoikien aarrerasiat (soittorasiat/korurasiat) kätkevät sisälleen paitsi heidän korujaan, niin myös milloin mitäkin “aarteita”. Olen niin iloinen, että tällaisia rasioita valmistetaan myös pojille sopivina. Kuopuskin saattaa istua pitkään soittorasiansa kanssa yhä uudelleen ja uudelleen musiikkia kuunnellen ja korujaan ihastellen. Hän nautii saada kuulla aina samat kertomukset vaikkapa kastelahjaksi saamistaan koruista.
Onko teidän lapsilla aarre/soitto/korurasioita?
La Coquetalla on tapana laittaa lähetyksen mukana kiitosviesti mallistokuvalla varustetussa postikortissa. Mielestäni ele on kiva ja suloiset kuvat ovat päässeet myös ilahduttamaan pikkupoikien vaatehuoneen hyllyjä. Niitä ja muitakin sopivia kortteja, julisteita ja kuvia voisi hyvin laittaa myös tavallisen vaatekaapin ovien sisäpuolelle ilahduttamaan.
Vaatehuoneessa myös kauniit ja ihanat muistot pääsevät esille. Keskimmäistä poikaamme esittävä upea kuva on hänen kummiensa pojan tekemä.
Mielelläni kuulisin kommenttejanne ja ajatuksianne tästä hieman pitkäksi venyneestä postaussarjasta. Olisi myös kiva kuulla teiltä lukijoilta hyviksi havaitsemianne vaatteidensäilytysvinkkejä.
Meillä alkaa katseet suuntautua vaatteiden osalta kohti tämän kevään suurta juhlapäivää. Katsotaan ehdinkö tehdä postauksia ennen juhlia vai jäävätkö ne suosista niiden jälkeen. Kiinnostaako teitä ylipäätään poikien juhlavaatetus?