Aloitin viikonloppuna suururakan lasten ulkovaatteiden parissa. Voimani eivät suinkaan riittäneet urakan läpiviemiseen yhdeltä seisomalta, vaan se oli pilkottava pienemmiksi palasiksi ja useammaksi eri sessioksi. Totuus on se, että ei siihen yksi viikonloppu edes riittänyt, vaan yhä on siellä täällä pinoja odottamassa lopullista paikkaansa. Olen kuitenkin supertyytyväinen, että pääsin näinkin pitkälle, sillä esimerkiksi asustelaatikoiden perusteellista läpikäymistä olen laiminlyönyt jo useamman vuoden ajan.
Samalla kun kävin vaatteita läpi, päätin ottaa kuvia postaussarjaa varten. Keväällähän tein pikkupoikien välikausivaatteista useamman osan postaussarjan ja hieman samaa kaavailin nytkin, tällä kertaa talvivaatteiden osalta.
Tähän ensimmäiseen osaan kokosin kuopuksen ulkoleikkivaatteita täksi talveksi. Kuten keväälläkään, niin en ole nytkään ostanut kovin montaa vaatetta uutena, vaan pojat ovat perineet niitä toinen toiseltaan.
Kuopukselle ostin uutena kuvassa näkyvän Reiman Stavanger -talvihaalarin tummansinisenä. Haalari on meille tuttu aiemmistakin talvista, joten luotan sen kestävyyteen enkä oikeastaan muita vaihtoehtoja edes pohtinut. Haalari on kokoa 110cm. 116cm olisi voinut jonkun mielestä olla parempi koko, mutta itse en tykkää, että haalarin haarasauma roikkuu “polvissa”, vaan ennemminkin vain hieman kasvuvaraa sisältävästä haalarista.
Täysin sama haalari ja samassa koossa isoveljen peruina on kuopuksella käytössä nyt alkutalven lumettomilla pakkassäillä. Tämä uusi haalari korkataan sitten vasta vähän myöhemmin. Kevätvaatepostausten yhteydessä sanoin, että mielestäni erityisesti välikausivaatteet siirtyvät paremmin veljeltä toiselle kuin talvivaatteet. En tiedä mitä mieltä te muut olette asiasta, mutta koen, että kovin monen käyttäjän jäljiltä, haalarin tai takin lämpöominaisuudet eivät välttämättä riitä enää kovimmilla pakkasilla. Leikki-ikäisen lumessamöyrijän vaatteissa myös polvien ja peppuosan kestävyys on kovalla koetuksella. Koska ainakin meillä pikkupojat leikkivät vuodenajasta ja säästä riippumatta paljon ulkona, on vaatetuksen oltava sen mukainen.
Haalarin lisäksi olen ostanut kuopukselle uutena ReimaTecin talvihanskat ja pipon. Osaa kuvan asusteista voi käyttää hyvin myös kaupunkitalvitakin kanssa.
“Tummansininen, vaaleansininen ja beige talvikypärälakki ovat kaikki Kivatin.
Tässä on suora lainaus ylempänä linkatusta talvihaalaripostauksestani viime tammikuulta koskien Kivat-talvikypärälakkeja:
“Kun nyt lähdin kehumaan, niin kehunpa samalla myös kuopuksen päässä olevan Kivat-merkkisen kypäräpipon. Niistäkin minulle on reilu 18 vuoden kokemus omien lasteni käytössä ja yhä voin niitä lämpimästi suositella. Meillä on ollut Kivatin lakkeja vuosien varrella useassa eri mallissa ja värissä. Käytetyimpiä ovat olleet ihan peruskypäräpipot sekä välikausi- että talviversiona. Talvikypärälakin päällinen on villaa ja vuoriosa puuvillaa. Välissä on paksumpi vuoriosa, jota on vahvistettu erityisesti korvien kohdalta. Jos lakista ottaa oikean koon, se ei valu silmille eikä muutenkaan käänny eikä väänny minnekään. Lakki suojaa loistavasti talven tuulilta ja viimoilta, sekä purevilta pakkasilta eikä erillistä huivia tarvita suojaamaan kaulaa. Koska en ole löytänyt kotikaupungistamme meille sopivia värejä ja malleja, olen monen vuoden ajan tilannut toivomani pipot Miraakkelista Tampereelta.”
Näissä lakeissa on heijastintähdet edessä. Lisäksi tuo päälaella oleva lenksu on heijastavaa materiaalia. Vaaleansininen tupsukypärälakki näyttää tässä isommalta kuin kaksi muuta, mutta se johtuu siitä, että sen muotoilu on erilainen. Ylemmässä kuvassa lakit ovat muotoilun puolesta oikeassa asennossa. Vaaleansininen lakki on kuopuksella kokoa 3. Kaksi muuta ovat kokoa 2. Meiltä on lähdössä myyntiin useampikin Kivatin talvikypärälakki. Jos olet kiinnostunut ostamaan niitä, niin lähetä vaikka sähköpostia. (Ainakin vihreä koko 3, oranssi koko 2, beige koko 2, ruskea koko 2 (vastaa pienempää), vaaleansininen koko 2, muutama ykköskokokin saattaa vielä löytyä). Tässä vielä linkki Kivatin sivuille. Valitettavasti värivalikoimaa on karsittu reilusti. Itse pidän noita peruskypärälakkeja käytännöllisimpinä, koska ne on helppo laittaa vaikkapa kypärän alle. Tupsut ja muut lisukkeet hankaloittavat käyttöä siltä osin.
Kuopuksen kypärälakkivalikoimaan pääsi ehdottomasti myös tämä Ruskovillan silkkikypärälakki. Kovilla pakkasilla se on hyvä laittaa vaikkapa ihan tavallisen pipon alle tai sitten talvikaupunkilätsän alle.
Alusta asti tekstejäni lukeneet muistavat varmasti kuopuksen viime talvena kovasti toivomansa “pallopipon”, joka näkyy ylimpänä kuvassa. Siitä voit lukea täältä ja täältä. Tänä vuonna näyttäisi POPilla olevan vastaavaa pallopipoa myynnissä tällaisena. Alemman – myöskin POPin – korvaläpällisen ja heijastinompeleisen pallopipon ostin viime talven alennusmyynnistä. Se kuuluu myös kuopuksen suosikkeihin. Oikeinpuolimmainen pipo on nyt uutena ostamani Reiman talvipipo.
Isot pojat tykkäsivät aikoinaan käyttää tämänmallisia talvipipoja, koska ne suojasivat myös korvia hyvin pakkaselta ja viimalta. Tilasin nyt meidän pikkupojille nämä Reiman Huurre-merinovillapipot fleecevuorilla. Kahdelle nuorimmalle tummansinisinä ja keskimmäiselle vihreänä. Korvaläpissä on erillinen vahvike aivan kuten Kivatinkin kypärälakeissa. Vielä en osaa kertoa näistä käyttökokemusta.
Polarn och Pyretin tupsullisen korvaläppäheijastinnauhapipon kanssa käy hyvin jo muutama vuosi sitten POPista ostettu raidallinen, hieman paksumpi tuubihuivi sekä merinovillatuubihuivi, joka näkyy myös tämän postauksen kuvissa.
Nämä kiristinosaltaan hieman uudistuneet Reiman Ote-talvirukkaset ostin kuopukselle uusina. Lisäksi hänellä on varahanskoina viimevuotiset samanlaiset Reiman hanskat sekä yhdet veljien vanhat vastaavat. Nahkakintaat käyvät kovemmilla pakkasilla sekä kaupunkitakin ja villakangastakin kanssa (niistä lisää erillisissä postauksissa). Ruskovillan tummansiniset kaksikerroksiset merinovillalapaset ovat mielestäni aivan parhaat lisälämmikkeet Reiman talvihanskojen alle. Kerrospukeutuminen on kyllä Suomen talvessa aivan paras juttu. Kuvan lapaset ovat jälleen kerran isoveljiltä perityt, mutta palvelevat yhä loistavasti lämmittäen pikkuisia sormia. Näitä lapasia tapaamme käyttää myös kaupunkitakkien kanssa vaikkapa kauppareissuilla. Kuopuksella on Reiman hanskoista koko 4 ja Rsukovillalta arvelisin tuon koon olevan 4 – 6.
Ruskovillan luomumerinovillahaalari on niin ikään ollut ennen kuopusta jo neljällä isoveljellä! Se on kokoa 110cm. Tykkään tuossa Ruskovillan haalarissa siitä, että se on ohut, mutta tiivis, napakka ja lämmin. Lapsen on myös helppo pukea se itse ylleen.
Tässä kuvassa näkyy muitakin villa- ja silkkilämmikkeitä talven varalle. POPin merinovillapipo ja tuubihuivi sekä merinovillakauluri ovat jo vuosia vanhoja. Kaulurin olen alunperin ostanut keskimmäiselle pojalle, mutta häntä se kutitti. En tiedä millaista merinovillaa nuo nyt myytävissä olevat kaulurit ovat, mutta nämä myöhemmin ostetut tuubihuivit ja merinovillapipot eivät kutita. Olisin halunnut ostaa silloin tummansiniset kaulurit, mutta myynnissä oli vain mustia. Nyt näytti olevan myynnissä sekä tummansinisiä että harmaita kaulureita, pipoja löysin vain harmaina. Villasukat ovat äitini neulomat.
Villasukkien lisäksi jalkoja lämmittämään kuopus sai niin ikään jo yhdellä vanhemmalla veljellään palvelleet kaikkien aikojen parhaat lasten talvikengät. Toki tämä on vain minun mielipiteeni, mutta pohjustan sen viiden pojan käyttökokemuksiin.
Millä perusteella nämä ovat parhaat talvikengät?
- Niissä on lämmin karvavuori.
- Ne ovat nahkaa.
- Ne pitävät vettä.
- Ne on helppo pukea jalkaan itse, koska ne pitää vain pujottaa jalkaan.
- Niissä ei ole mitään ylimääräistä, kuten vetoketjuja, nauhoja, tarroja.
- Niissä on riittävän tilava lesti leveämmällekin jalalle.
- Ne käyvät sekä tytölle että pojalle. Erityispisteet siitä, että pojallekin löytyy sopiva saapasmallinen, pitkävartinen kenkä.
- Niissä on pitkä varsi, joten ne suojaavat hyvin lumelta hankileikeissä.
- Ne ovat yksinkertaisen pelkistetyt ulkonäöltään.
- Ne sopivat tarvittaessa ainoiksi talvikengiksi eli käyvät sekä jokapäiväisiin ulkoleikkeihin että siistimpään menoon vaikkapa kaupungille.
- Nämä kengät kestävät oikeasti lapselta toiselle ja sen jälkeenkin ne voi vielä myydä eteenpäin hyvässä kunnossa.
Miinusta:
- Kengät loppuvat jo kokoon 35, Kavatin sivujen mukaan jo kokoon 34.
- Kenkiä saattaa olla vaikea löytää, etenkin isommissa koissa.
- Kengät ovat melko arvokkaat, mutta tarjouksia ja alennusmyyntejä seuraamalla saattaa tehdä hyvät kaupat.
Kavatin sivuilta voit lukea lisää näistä Aspa Jr XC -kengistä.
Olen tällä hetkellä myynyt yksiä pieneksi jääneitä saappaita lukuunottamatta kaikki meidän Kavatit. Joitakin kenkiä on käyttänyt vain yksi pojistamme, mutta jos koot ovat osuneet kohdilleen oikeana sesonkina, on kaksikin poikaa saattanut käyttää samoja kenkiä. Yleensä olen tarkka lasten kengistä ja useimmiten ostan jokaiselle kengät uutena, mutta nämä Kavatin saappaat, jotkut nahkasandaalit ja ylipäätään laadukkaat nahkakengät, juhlakengät ja kaupunkikengät sekä tietenkin kumisaappaat ovat sellaisia, joita on voinut kierrättää ensin oman perheen kesken ja sen jälkeen vielä myydä/antaa eteenpäin.
Toisinaan on niin märkää lunta, että vettäpitävät talvivaatteet ovat ulkopuolelta aivan märät, vaikka eivät kosteutta läpi päästäisikään. Siksi tarvitaan edes jonkinlainen toinen asu, että ykkösasu ehtii välillä kuivua. Kuopuksellahan on nyt käytössään sekä veljensä vanha Stavanger-haalari että hänelle täksi talveksi uutena ostettu samanlainen haalari.
Kun nyt olen läpi koko tämän postauksen hehkuttanut “parhaiksi havaittuja lasten ulkovaatteita”, hehkutan tähän loppuun vielä näytä Travalle Remun corduratoppahousuja. Tämän parempi ulkohousuja meidän pojilla ei ole koskaan ollut ja ilokseni löysin vintiltä kuopuksen koossa (110cm) aivan uudet , käyttämättömät toppahousut! Nämä pääsevät tänä talvena käyttöön kotipihassa haalarin rinnalle.
Kuvien takki on myös kahden vanhemman veljen käytössä, lähinnä kauppatakkina, ollut Ticketin toppatakki. Tässä takissa ei ole aivan yhtä hyvät vesipilarit kuin yleensä asetan vaatimukseksi ulkovaatteille, mutta toki tämäkin vettä pitää ja käy tarvittaessa myös ulkoleikkeihin. Lisäksi kuopuksella on yksi veljien vanha POPin parkatakki, mutta senkään ominaisuudet tuskin ovat enää priimat ja siksi se käykin paremmin kaupunkitakiksi.
Travallen ruskeat talvihanskat ovat myös olleet jo kovassa käytössä, mutta käynevät vielä varahanskoista kuopukselle. Niissä on vähintään yhtä hyvä hintalaatusuhde kuin noissa cordurahousuissa. Muut kuvan tuotteet esittelen myöhemmissä postauksissa.
Kuopuksen varustus talven lumileikkejä varten on mielestäni valmis. Kaupunkivaatteista vielä erikseen myöhemmin.
Miltä teidän talvivarustus vaikuttaa? Vieläkö pitää tehdä hankintoja?